Jäin miettimään radiohaastattelun jälkeen, että ainoa kysymys, johon olisin halunnut vastata tarkemmin oli kysymys siitä miten polarisaatiota voi lieventää. Uimme keskustelussa instituutioihin ja kommentoin itse hyvin köykäisesti yksilön vastuusta ja itsetuntemuksen tärkeydestä, mutta syvempikin vastaus on olemassa. Se tulee minusta ihanalla tavalla Sonian kirjoittamassa metsästystjutussa.
Polarisaatiota poistetaan keskittymällä erilaisia ihmisryhmiä yhdistäviin tekijöihin. Se onnistuu silloin kun viesti on muotoiltu samaistuttavan tarinan muotoon siten, että se ei hyökkää vaan antaa mahdollisuuden tarkastella omia ajatuksiaan aiheesta, josta itse ei välttämättä tiedä paljoakaan. Ja juuri siksi tämä lähestymistapa aiheeseen lämmittää minua niin paljon. Sonia onnistui poimimaan keskustelustamme metsästyksestä syvimmän ytimen ja muotoilemaan sen, siten että teksti ei syytä ketään. Se vain totetaa, että tällaiset päätökset minä tein. Vieläpä muotoillen tekemäni päätökset tarinamuotoon, jossa on selvä alku, keskiosa ja loppu.
Olen täysin varma, että tämä aihepiiri ja lähestyminen sattuvat silti monia. Eläimen hengen ottaminen on ajatuksena monelle niin kipeä, että vaikka minun kohdallani muutos on ollut ilmiselvästi eettisempään suuntaan, tätä voi silti olla vaikea nähdä positiivisena muutoksena. Eettinen ongelma on silti olemassa ja tämä kokonaisuus aiheuttaa melkoisen sisäisen ristiriidan. Erityisesti jos ei ole itse tehnyt paljoakaan pohdintaa ruoan alkuperästäja liharuoan oikeutuksesta. Tai jos on, ja on kulkenut eri polkua kuin minä olen.
Minusta on kuitenkin puhuttelevaa, että jopa uutisen kommenttiosio on rakentava! Twitter, joka kyllä yleisesti ottaen löytää maailmasta virheet, oli tästä artikkelista lähes hiljaa. Uskon siihen, että tämä johtuu nimenomaan siitä, että toisin kuin suurin osa pikaviestinnästä ja huomiota hakevasta internetistä, tämä artikkeli ei perustu vastakkainasetteluun.
Ja samalla juuri tässä on artikkelin ainoa heikkous. Koska se ei perustu vastakkainasetteluun, se ei kerää aivan niin paljon huomiota, kuin se keräisi jos perustuisi. Näyttäisi siltä, että tästä ei synny kohua. Lyhyellä tähtäimellä ja yksisilmäisesti tarkastellen tämä olisi huono juttu. Nykypäivän kaupallinen viestintä nimittäin perustuu nimenomaan postauksiin sitoutumisiin, kommentteihin ja tykkäämisiin, sillä juuri ne nostavat jutun näkyvyyttä ja näkyvyys kääntyy myös rahaksi. Tämä on nykyajan yksi suurimpia ongelmia ja haluaisin, että tämä tiedostettaisiin paljon paremmin.
Alleviivaan: nykymaailma näyttää meistä pelottavalta ja vaaralliselta siksi, että aggressiota ja pelkoa lietsovat viestit myyvät paremmin kuin sillan rakentaminen. En sano tätä siksi, että olisin jotenkin katkera. En ole vähääkään. Olen pohjattoman kiitollinen ja onnellinen, että olen asemassa jossa voin tehdä tällaisia lähestymisiä vaikeisiin aiheisiin. Minun elantoni ei ole niistä kiinni, joten voin aivan turvallisesti valita sellaisen kulman, jonka uskon olevan arvokkaampi ja rakentavampi, vaikka se ei tuotakaan välittömiä reaktioita ja nosta siksi sisältöä vieläkin korkeammalle. Olen valtavan etuoikeutettu ja toivon voivani käyttää sitä asemaa oikealla tavalla.
Maailma on syvällä tavalla ongelmallinen ja valtavan ihmisjoukon asema siinä on kamala. Meillä on ongelmia korjattavaksi. Samaan aikaan maailma on kuitenkin paljon parempi, kuin miltä se näyttää. Sosiaalinen media korostaa maailman pelottavia ja rumia puolia siksi että se on parempaa liiketoimintaa, kuin sillanrakentaminen. Sen ei tarvitsisi olla niin. Algoritmi oppii kyllä mistä ihmiset pitävät, jos algoritmille opettaa sen. Siksi ainoa toiveeni nyt ja aina on se, että minä oppisin parempaa itsetuntemusta jotta voisin tunnistaa ne hetket jolloin minua yritetään manipuloida reagoimaan negatiivisia tunteita herättämällä. Silloin pystyn olemaan reagoimatta. Sen lisäksi haluaisin löytää mahdollisimman paljon rakentavaa ja uutta ajattelua tuottavaa sisältöä ja vaikka se ei herätäkään minussa yhtä voimakasta reaktiota, haluaisin oppia reagoimaan juuri niihin viesteihin.
Maybe some day.
Lue Helsingin sanomien juttu täällä (vain tilaajille)
Kuuntele Radio suomen haastattelu täällä